Mikä on silmänpohjan ikärappeuma?
Silmänpohjan ikärappeuma eli makuladegeneraatio on ikääntymiseen liittyvä sairaus, joka vähitellen vaurioittaa tarkan keskeisen näön aluetta. Tarkan näön aluetta tarvitaan tarkkuutta vaativiin tehtäviin, kuten lukemiseen, kasvojen tunnistamiseen ja autolla ajamiseen. Ikärappeuman eteneminen vaihtelee: joskus se etenee niin hitaasti, että näkökyvyssä ei huomaa suuria muutoksia, joskus taas sairaus etenee nopeasti ja saattaa johtaa vakavaan näön heikkenemiseen.1
Silmänpohjan ikärappeuma vaikuttaa makulaan, joka sijaitsee keskellä verkkokalvon takaosaa. Makula on silmän tarkan näön alue, jota tarvitaan pienten yksityiskohtien näkemiseen. Lue täältä miten silmä toimii.
Silmänpohjan ikärappeumaa on kahta eri muotoa: kuiva ja kostea. Kostea ikärappeuma on yli 50-vuotiailla merkittävin näkövamman aiheuttaja, joka vaurioittaa tarkan näön aluetta. Tämä vaikeuttaa esim. lukemista, kasvojen tunnistamista ja autolla ajamista.
- Silmänpohjan ikärappeuma on etenevä sairaus, joka tuhoaa tarkkaa keskeistä näköä.
- Suomessa arvioidaan olevan yli 100 000 ikärappeumaa sairastavaa henkilöä2, joista taudin kostea muoto on vajaalla 20%:lla. Myös Suomessa kostea silmänpohjan ikärappeuma on merkittävin aikuisväestön näkövammaisuuden syy3.
Silmänpohjan ikärappeuman yleisyys
Silmänpohjan ikärappeuma on yleinen näkövammaisuuden aiheuttaja länsimaissa. Silmänpohjan ikärappeuman tärkeimpiä riskitekijöitä ovat korkea ikä, perinnöllinen alttius, sydän- ja verisuonisairaudet sekä tupakointi. Vaikka ikärappeumaa voidaankin todeta jo keski-ikäisillä henkilöillä, yli 60-vuotiaiden riski sairastua siihen on suurempi kuin sitä nuorempien.1,2
Silmänpohjan ikärappeuman ilmaantuminen (insidenssi) on rintasyövän luokka3. Kosteaa silmänpohjan ikärappeumaa sairastaa Suomessa 20.000-40.000 yli 65-vuotiasta ja uusia tapauksia ilmenee noin 2300 vuodessa.4
Silmänpohjan ikärappeuman osuus kaikista näkövammadiagnooseista Suomessa on 41% ja vuonna 2021 se käsitti yli 67% kaikista uusien näkövammojen rekisteröidyistä diagnooseista.3
Viitteet:
1. Terveyskylä: Silmäsairauksien talo. Haettu 4.10.2023
2. Duodecim, terveyskirjasto.fi, Matti Seppänen, 2021
3. Näkövammarekisterin vuosikirja 2021, Laura Tolkkinen.
4. Suomen Lääkärilehti 24/2008, vsk 63, 2229-2236.
