Näöstä lyhyesti

Miten silmä toimii

Silmä on kuin kamera. Kun otat kuvan, kameran edessä olevat linssit päästävät valon läpi ja kohdentavat valon filmille, joka peittää kameran takaosan sisäseinän. Kun valo osuu filmille, sinne muodostuu kuva.

Silmä toimii paljolti samalla tavoin. Silmän etuosat (sarveiskalvo, mustuainen ja mykiö) ovat läpinäkyviä, joten valo läpäisee ne. Sarveiskalvo ja mykiö kohdentavat valon silmän takaosan sisäseinämään.

Silmän takaosan sisäseinämää peittää ohut kudoskerros, jota kutsutaan verkkokalvoksi. Verkkokalvo on kuin kameran filmi. Kun valo kohdistuu verkkokalvolle, sinne muodostuu kuva. Viesti tästä kuvasta välittyy aivoihin näköhermon kautta. Tällä tavoin näemme.

Verkkokalvossa on kaksi osaa: ääreisalue ja tarkan näön alue eli makula. Se sijaitsee lähellä näköhermoa. Makulaa ympäröivää suurta aluetta, joka muodostaa 95 % verkkokalvosta, kutsutaan ääreisverkkokalvoksi.

Ääreisverkkokalvo mahdollistaa sivulle näkemisen, ja tätä kutsutaan ääreisnäöksi. Viittaamme siihen, kun sanomme: "Näin jotakin silmäkulmastani." Koska ääreisverkkokalvo ei voi erottaa yksityiskohtia tarkasti, ääreisnäköä ei voi käyttää lukemiseen, neulan langoittamiseen tai edes kasvojen tunnistamiseen. Jos näen "silmäkulmastani" jonkun seisovan sivullani, pystyn tunnistamaan henkilön hänen hahmonsa perusteella mutta en pysty näkemään tuon henkilön kasvojen ilmettä.

Jotta voi nähdä tarkat yksityiskohdat, katse on kohdistettava suoraan eteenpäin käyttäen makulaa. Vaikka makula muodostaa vain pienen osan verkkokalvosta, siinä on tiheämmin näköaistinsoluja ja siten suurin näöntarkkuus muuhun verkkokalvoon verrattuna. Makulan ansiosta voimme nähdä pienimmätkin yksityiskohdat, esim. lukiessa, kirjoittaessa ja autoa ajaessa.

Yksityiskohtia voi nähdä ainoastaan käyttämällä makulaa, jonka täytyy olla terve, jotta se voi toimia kunnolla.